Enhän minä milloinkaan mitään

Eräässä maallikoille järjestetyssä seminaaripäivässä puhuttiin verotukseen liittyvistä kysymyksistä. Paikalla oli niitä, jotka tiesivät ja meitä, jotka emme tienneet. Ne jotka tiesivät, olivat siellä vastaamassa tietämättömien kysymyksiin, jos joku meistä olisi uskaltautunut jotakin kysymään.

Viimein eräs rohkaisi mielensä, nousi ylös ja rykäisi.

- Minä vaan sellaista olisin kysynyt, en siksi, että yrittäisin olla viisas, vaan kysyn siksi, kun en tiedä. Jotta sitä minä vaan, ettei kukaan luule, että minä yrittäisin esittää jotenkin tietäväisempää kuin mitä todellisuudessa olen, mutta minä kysyn vain ja ainoastaan sen takia, kun olen näin tyhmä.
Mies kaarteli ja kierteli ja vakuutteli, ja meille kaikille tuli varmasti selväksi, ettei hän todellakaan ollut olevinaan ja tietävinään, vaikka nyt kysyykin.
- Niin, jotta voisiko joku teistä viisaammista nyt sitten vastata, tokaisi kysyjä viimein ja istui alas.
Ne viisaammat katselivat toisiinsa avuttomina. Kysyjä kun ei koskaan tullut esittäneeksi varsinaista kysymystään, vaan käytti kaiken aikansa ja koko puheensa sen varmistamiseen, ettei kukaan luule, että hän luulee toisten luulevan, että hän yrittää jotakin.
Joskus me sorrumme lähes koomisella tavalla itsemme aliarvioimiseen ja vähättelyyn. Kysymys ei ole nöyryydestä, vaan jostakin muusta. Monet hyvät hankkeet jäävät tekemättä siksi, että epäonnistumisen pelko estää niiden toteuttamisen. Moni unelma kuolee heti alkuunsa sen tähden, ettei ihminen uskalla lähteä liikkeelle asiansa kanssa, vaan väheksyy itsensä näkymättömäksi.
Raamatun nöyryys opettaa meille, että Jumalan armosta ihminen voi olla ja saa olla oma itsensä. Jumalan armon avulla hän voi tehdä ja toteuttaa elämässään Jumalan tahtoa ja olla tekemisensä kanssa myös Jumalalle otollinen.
Nuoruudessani minut yllätti Jeesuksen sana, jossa Hän lupaa: Jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä!
Itseään vähättelevä, passiivinen ihminen suojelee itseään epäonnistumisen mahdollisuudelta, eikä siksi tee mitään. Oikeasti nöyrä ihminen etsii Jumalan kunniaa ja ottaa epäonnistumisen riskin oman kunniansa menettämisen uhallakin. Kaikessa heikkoudessaan hänelle kuuluu tuo Jeesuksen antama lupaus: Isä on kunnioittava häntä.
Lopeta siis itsesi mollaaminen ja suostu elämään ja osallistumaan. Elämä on sinua varten.

Heimo Enbuska