Toukokuun alun viikonvaihde on seurakunnassamme Hyvän tuulen viikonloppu. Hyvä tuuli on tärkeä asia ainakin purjehtijalle, tai vaikkapa surffailijalle, jotka molemmat toivovat edullisten tuulten puhaltavan purjeisiinsa. Hyvä, leuto kevättuuli tuo tullessaan kesän ja saa viimeisetkin lumet sulamaan.

Hyvä tuuli on tärkeää myös toisessa mielessä. Monet olisivat valmiita maksamaan omaisuuksia, jos voisivat saada itsensä tai läheisensä hyvälle tuulelle. Jatkuva alakulo ja pahamieli syövät elämänhalua ja luovat ympärilleen pahoinvointia. Kukapa meistä ei olisi mieluummin hyvällä kuin pahalla tuulella.
Olethan kuullut tarinan pojasta, joka kirkon rappusilla istuen teki arvioita kirkkokansasta. Kun ohi kulki hymyilevä ja iloinen ihminen, arvioi poika tuon ihmisen olevan ”suruton” ja siksi myös mitä suurimmassa määrin jumalaton. Sen sijaan, kun ohi kulki mustiin sonustautunut, haudanvakava ja synkkyyttä huokuva ihminen, poika arveli hänen edustavan hurskautta ja tosi kristittyä. Mistä lie poika moisen mallin uskovaisuudesta omaksunut.

Todellisuudessa raamatun evankeliumissa puhaltavat hyvät tuulet. Jumalan tuuli, jos mikä, sulattaa sydänten jäät ja tuo tullessaan elämää. Jumalan evankeliumin hoitama sydän tuo sekin tullessaan mukanaan hyviä, rohkaisun tuulia. Jumala tuo tullessaan elämää.

Tästä johtuen vapun ajan tapahtumat seurakunnassamme ovat tänä keväänä ovat saaneet nimekseen Hyvän tuulen päivät. Haluamme näin olla jakamassa sitä hyvää, mitä olemme Jumalassa kokeneet oman paikkakuntamme ihmisille. Jumalan kevättuuli puhaltaa Rautavaarallakin.

Heimo Enbuska

PS. Oletko huomannut, että aurinkoon katsoessa kasvot kääntyvät lähes väkisin hymyyn? Ei siis ihme, jos Jumalansa tuntevasta sanotaan: He säteilevät iloa…